torstai 19. joulukuuta 2013

Hyvä OSAAVA future kehittäjä!


Ensimmäinen hankevuosi on päättymässä. Uutta on luotu, vanhaa kyseenalaistettu ja kehittämisrakenteita päivitetty- hyvä me!
Nuorten pedassa on uusia oivalluksia ja some mukana oppimisen ja verkostoitumisen tukena. Opiskelijakysely tuo uutta puhtia pedagogiikan kehittämisessä, josta saamme kuulla piakkoin lisää.
Nuorten opsossa on otettu ensiaskeleita, uusia työelämäavauksia on tehty ja toimintamallien kuvaaminen on käynnistynyt.
Nuorten olohuoneessa on konkreettisesti ja käytännöllisesti löydetty toimintatilojen uuskäyttöä, oppimis- ja ohjausympäristöissä on aistittavissa uutta lämpöä ja inhimillisyyttä. Kuvat kertovat siitä enemmän.
Vertaisuus luotsaa meidän kaikkea toimintaa, ei yli-, eikä alikatsomista, vaan samuuden, ihmisenä olemisen jakamista joka kohtaamisessa. Vertaisryhmämentorointiohjaajia saamme lisää hankkeen edetessä, tarvetta on koettu erityisesti nuorten ohjaamisessa.
Vertaisuudessa ja voimavaralähtöisyydessä on käynnissä yhteinen FB pohjainen kilpailu 'miten opin parhaiten', jonka tuloksia saamme kuulla ensi vuoden alussa.
Verkostotoimintamallissa on kuvattu verkostotoimijan taitoja ja todettu että osaaminen kehittyy vain verkostoitumalla ja yhdessä kehittämistyötä tekemällä.
Kuoronjohtaja totesi syksyllä 'huomatkaa tässä kohtaa nuoteissa on koko tauko, se voi olla konserttikuulijalle kaikkein tärkein hetki, joten kunnioitetaan sitä'.
Joulunaika on myös tärkeä taukopaikka, hiljaisuudessa ja rauhassa uuden oppiminenkin käynnistyy.
Kiitos innostavasta yhteistyöstä!
Hyvää joulua ja Onnellista Uutta vuotta 2014
Lämpimästi ajatellen Gitta
Helsingin Diakonissalaitos toivottaa sinulle rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2014.
Samalla haluamme kiittää päättyvän vuoden erinomaisesta yhteistyöstä. Joulutervehdyksiin varatut rahat lahjoitamme tänä vuonna Global Clinicin lääkkeisiin.

Vapaaehtoisvoimin toimiva klinikka ottaa vastaan paperittomia ulkomaalaisia potilaita.

torstai 5. joulukuuta 2013

Miten opin parhaiten? Miten opetan parhaiten

15.11. alkoi mukava avoin kilpailu aiheella "Miten opin parhaiten? Miten opetan parhaiten? " Se on osa OsaavaFuture -hanketta ja suunnattu opiskelijoille, opettajille ja ohjaajille.  Tavoitteena on kuvata, milloin minä itse olen parhaimmillani joko oppimisessa tai opettamisessa - millaisessa ympäristössä, minkälaisilla välineillä, kenen kanssa, millä tavalla...?  Kilpailutyössä voi käyttää luovasti kirjoitusta, valokuvaa, sarjakuvaa tai videota.

Toivomme paljon osallistujia oppimisen ja opettamisen lähteille!

perjantai 22. marraskuuta 2013

Kehittämistiimit osana henkilöstön osallistamista

Keskuspuiston ammattiopiston organisaatiota uudistettiin elokuusta 2013 lähtien. Sen myötä aloitti 10 erilaista kehittämistiimiä toimintansa. Henkilökunta ilmoittautui tiimien jäseneksi keväällä 2013.  Tiimien vetäjät ja jäsenyys tiimissä vahvistettiin elokuussa 2013.

Tällä hetkellä KPAO:sa toiovat seuraavat tiimit:
-  laatutiimi (6 jäsentä)
-  kansainvälisyystiimi (10 jäsentä)
-  näkövammaispedagogiikan tiimi (9 jäsentä)
-  verkko-opetustiimi (8 jäsentä)
-  henkilöstön osaamisen kehittämistiimi (9 jäsentä)
-  työelämän yhteistyön tiimi (9 jäsentä)
-  atto-integraatio tiimi (7 jäsentä)
-  arvioinnin kehittämistiimi (9 jäsentä)
-  ohjaajien tiimi (7 jäsentä)
-  viestintätiimi (8 jäsentä)
=  yhteensä 82 henkilökuntaan kuuluvaa on mukana eri kehittämistiimeissä

Tiimin jäsenyys perustuu vapaaehtoisuuteen ja tiimit olivat avoimia koko henkilökunnalle. Periaatteena kuitenkin on, että yksi ja sama henkilö osallistuu vain yhteeen tiimiin. Kehittämistiimit kokoontuvat n. kerran kuukaudessa.  Tiimit suunnittelevat itse toimintaansa ja jakavat tehtävät tiimin sisällä. Muistiot tapaamisista julkaistaan Yammerissa, joten toiminta on läpinäkyvää ja tieto niissä tapahtuvasta toiminnasta leviää koko henkilöstön keskuuteen.

Lukuvuoden päättyessä, keväällä 2014 on tarkoitus järjestää kehittämistiimi-iltapäivä, jolloin eri tiimit voivat esitellä mitä vuoden aikana on tapahtunut ja saatu aikaan. Lisäksi tiimeihin osallistuvilta tullaan kysymään palautetta tiimitoiminnasta kevään 2014 aikana.

 

maanantai 18. marraskuuta 2013

Avoin oppimispiste uudistui

Osana OsaavaFuture-projektia kehitämme oppilaitoksemme tiloja Diakoniaopistossa. Tavoitteena on luoda viihtyisiä, olohuonemaisia tiloja oleskelun ja oppimisen paikaksi.
Lokakuussa muutoksen kohteena oli avoin oppimispiste Funtsi opiston 4. kerroksessa.

Tilassa on paikkoja yksilö- ja pienryhmätyöskentelyyn sekä ohjatusti että itsenäisesti.



tiistai 12. marraskuuta 2013

Kokouspaikka




 
OsaavaFuturen voimavara tiimi kokoontui syyskuussa palaveriin rantasaunalla, Seurakuntaopistolla Järvenpäässä. Työtilojen ikkuniosta näkyy oppilaitoksissa hyvin erilaisia maisemia ja näkymiä. Järvenrantamaisema ei ole ollenkaa hullumpi tausta kokoukselle. Melkeinpä väitän, että työskentely yhdessä toisten kanssa  ympäristössä, jossa silmä lepää, on tehokkaampa ja voimavaraistavampaa kuin työskentely yksin työtilassa, josta ikkunasta  näkyy viereisen talon seinä.

maanantai 28. lokakuuta 2013

OsaavaFuture 2013-2014 hankkeella ’Elämänmakua ja osaamista’-parempaa aivoergonomiaa?

Hanketta suunniteltaessa olimme Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen (IJKK) Helmi Sirkiän kanssa ehdottomasti sitä mieltä että hankeblogi tarvitaan – sitä paitsi olemmehan molemmat innostuneita kirjoittajia ja Helmi erityisen kokenut J

Verkostohanke on käynnistynyt. Kiitos verkostotoimijoiden, blogi on avattu ja ajankohtaisista on jo kirjoitettu! –Vasta nyt kun kaunis kevät, lämmin kesä ja väriloistokas syksy ovat takanapäin sekä siirryttyämme talviaikaan, löytyi sopiva hetki ensimmäiselle bloggailulleni.

Tapasimme perjantaina Helmin kanssa hankkeen Tavoitteen 5 Verkostomalli tiimoilta. Häneltä sain IJKKn opiskelijoilla käytössä olevan muistivihkon, joka on otsikoitu ’Elämänhalua ja osaamista’.  Mielenkiintoisen vihkon ja HS 27.10. artikkelin innoittamana kirjoitusprosessini vihdoin käynnistyi.


Toimittaja Tuomo Tammisen artikkeli aivoergonomiasta on erityisen kiinnostava. Sen mukaan aivomme eivät ole koskaan levossa, vaan ne käsittelevät tietoa ja kokemuksiamme jatkuvasti.  Liiallinen tavoitehakuinen ajatustehtailu rassaa luovaa ongelmanratkaisua. Mahdottomaksi käyneet vaatimukset jumittavat aivoja, ne ikään kuin menevät tukkoon ’sisäisessä palvelimessamme on ruuhkaa’. Aivomme toimivat verkostomaisena kokonaisuutena, jonka aktiivisuus vaihtelee eri tilanteissa. Tunteilla on suuri merkitys aivojen toiminnassa. Aivoergonomia edellyttää vapaata tilaa, taukoja ja mahdollisuuksia kuunnella itseä. Aivoergonomiaa on myös liikkeellä oleminen.

Tarkoittaako aivoergonomia käytännössä sitä, että perinteinen luokkahuone- ja suorituskeskeinen oppimiskulttuuri ei ole hyvää aivoergonomiaa? Ja tarkoittaako tämä sitä, että olemme hyvällä kehityksen tiellä, kun hankkeessa etsimme uusia oppimista edistäviä toimintatapoja ja käytännöllisiä ratkaisuja sekä kysymme millainen ohjaus ja oppimisympäristö synnyttävät opiskelijoissa aidosti oppimista ja osaamista?

Toivoisin että OsaavaFuture tähtää oppilaitoskulttuurin muutokseen, henkiseen elpymiseen, eheytymiseen ja kehitykseen. Tahdon lisää elämänmakua ja osaamista- parempaa aivoergonomiaa!

perjantai 4. lokakuuta 2013

Yammerilla henkilöstöä osallistamaan


Yammer on Keskuspuiston ammattiopistossa käytössä oleva organisaation sisäinen vuorovaikutuskanava. Yammerissa on eri verkostoille omat kanavat, joiden sisältöä pääsevät lukemaan ja kommentoimaan ko. verkostojen jäsenet. Keskuspuistossa käytännöksi on suositeltu, että ainoastaan koulutusalakohtaiset ryhmät olisivat suljettuja ja kaikki muut ryhmät avoimia. Yammeriin voidaan perustaa myös esimerkiksi erilaisille projekteille omia ryhmiä, myös silloin kun osallistujia on muista organisaatioista. Keskuspuiston Yammerissa on niin kotimaisia kuin kansainvälisiä hankeryhmiä. 

Yammer tukee sekä koko organisaation tason että alaryhmien sisäistä vuorovaikutusta ja tarjoaa monipuolisia työkaluja keskustelujen oheen (muun muassa liitetiedostot, äänestykset, kutsut, yhteiskirjoittamisalue). Yammerin peruskäyttö on maksutonta. Yammer on toiminnoiltaan samantyyppinen kuin Facebook, joten sen käyttö on helppoa ja yksinkertaista. 

Keskuspuiston Yammeriin tähän mennessä liittynyt hieman alle 300 henkilökunnan jäsentä, joista kaikki eivät toki ole aktiivisia.  Kuitenkin osa henkilökunnasta osallistuu aktiivisesti keskusteluun ja toivottavasti heidän joukkonsa kasvaa kanavan käydessä tutummaksi. 




torstai 12. syyskuuta 2013

Viihtyisä oppimisympäristö?

Osaava Future-hankkeen yhtenä osatavoitteena on kirjaston kehittäminen modernina oppimisympäristönä. Kirjasto voisi olla nuorten olohuone - paikka, jossa oppiminen on parhaimmillaan rentoa yhdessätekemistä ja -tutkimista viihtyisässä ja virikkeellisessä ympäristössä.

Todellinen arki on kuitenkin toista: kirjastossa ollaan edelleen hissunkissun, kirjat ovat pääroolissa (siksi se on KIRJAsto eikä esimerkiksi "tietola") ja kalusteiden sommittelu ja muu sisustus tilassa tehdään juuri kirjojen vaatiman fyysisen tilan ehdoilla. Googlettamalla tietonsa hankkiva nuoriso ei osaa käyttää kunnolla kirjaston aineistotietokantaa tiedonhakuun ja hyllyluokitus voi olla yhtä hepreaa. Kirjaston käyttäminen vaatii kognitiivisia taitoja kuten käsitteiden ja aakkosjärjestyksen hallintaa sekä  asioiden luokittelukykyä  - puhumattakaan hyvistä istumalihaksista!  Niin kauan kun nykykirjastot ovat vielä pääosin ei-sähköisen aineiston varassa, tiedonhaun vanhoja konsteja ei noin vain muutetakaan. Vai oletteko nähneet kirjastoja, joissa kirjat olisi pinottu päällekkäin korkeiksi pinoiksi, tai luokiteltu  kannen värin, kirjan paksuuden tai kirjan koon mukaan? Verkkoympäristössä sopivalla hakusanalla löytää heti sivukaupalla materiaalia, mutta kirjastossa hakusana antaa vain teoksen nimen ja hyllypaikan, jonka jälkeen se on vielä löydettävä. Varsinaista aarteenetsintää siis. Entäpä sitten, jos istut pyörätuolissa ja haluamasi kirja on juuri siellä ylimmällä hyllyllä, jonne et ylety?Kirjasto voi olla tiedon välityksen kaikille avoin paikka, muttei suinkaan esteetön 


Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskuksen kirjastossa käytännöllisyys ja esteettömyys ovat kiilanneet viihtyvyyden ja toimivuuden edelle. Ovia ei ole, mutta se tekeekin tilasta hallimaisen. Hyllyt ovat korkeat, mutta ylähyllyille ei voi sijoittaa yhtäkään kirjaa. Toiminnalliseen työskentelyyn ei ole tilaa; muutamat tuolit ja pöytä on tarkoitettu selvästi vain lukemiseen. Ryhmätyöskentelylle ei ole paikkaa, eikä ympäristö muovikukkineen  itsessään houkuta jäämään "hengailemaan. Toki kirjasto on hyvä rauhallinen levähdyspaikka ja opiskelijoille myös kaivattu opetukseton tila. Kuitenkin nykyulkoasussaan kirjasto kannustaa enemmän yksinoloon, itsekseen puurtamiseen ja se korostaa niin sanotun kirjatiedon arvostusta kokemusperäisen tai yhdessä rakennellun tiedon sijaan. Ammatillisen oppilaitoksen työelämälähtöisyyteen ja tekemällä oppimisen filosofiaan tällainen tila sopii kovin huonosti. Paljon kehitettävää siis olisi: oppimisympäristönä kirjasto voisi olla viihtyisämpi ja inspiroivampi ja  toiminnallisuudessaan sen pitäisi olla eri pedagogisten menetelmien tueksi muuntautumiskykyinen.



Siinä missä Keskuspuiston ammattiopisto esitteli modernin, uuden konseptin mukaan  rakennetun neuvotteluhuoneen, täällä aika ja kehitys on näyttänyt pysähtyneen. Missä ovat mukavat nojatuolit ja sohvat, joissa voi kirjaimellisesti uppotua lukemaansa kirjaan? Missä ovat ajatteluun ja keskusteluun innostavat työvälineet? Täällä tieto on todellakin hiljaista tietoa; oppimisen ilo näy eikä varsinkaan kuulu ympäristöön.

Miten kirjastoa voisi tai pitäisi kehittää?

torstai 29. elokuuta 2013

Rentoa ja värikästä


 

Katsokaas, miten mukava kokous- ja koulutustila meiltä Keskuspuiston ammattiopistosta löytyy. Voimavaralähtöisyys-tiimi on asettautunut jakamaan osaamistaan ja ideoitaan mukaviin tuoleihin tuohon. Tässä on mielestäni hyvä esimerkki siitä, miltä fyysinen oppimisympäristö voisi näyttää. Aina ei tarvitse istua pöytien takana tai katsella toisten selkiä. Kivat tuolit ja rento tunnelma edistivät osaltaan toinen toisiltaan oppimista ja tiimin yhteistä henkeä sekä kaikkien työhyvinvointia tiimin ensimmäisessä kokouksessa 22.8.2013.

Seuraavaksi (17.9.2013) lähdemme selvittämään Helsingin Diakoniaopistolle, kuinka he ovat hyödyntäneet henkilöstön vuorovaikutuskarttaa osaamisen kehittämistyön välineenä.   


keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Osaavalla osaavaksi


Toukokuun ollessa jo pitkällä katse siirtyy lähes automaattisesti jo tulevaan syksyyn, jolloin Osaava Future pääsee todenteolla käynnistymään. Keskuspuiston ammattiopiston yhtenä henkilöstön kehittämisteemana on lukuvuonna 2013 – 2014 verkko-opetus ja sen monipuolinen kehittäminen opetus- ja ohjaustoiminnan yhtenä osa-alueena. 

Verkkopedagogiikka on monipuolista ja moniulotteista.  Se edellyttää opetushenkilöstöltä uuden oppimista ja valmiutta muutokseen. Anita Malinen Jyväskylän yliopistosta puhuu oppimisen säröstä ja aikuisten oppimisesta ja itseohjautuvuudesta.  Malinen väittää, että aikuinen on oppijana itsekeskeinen ja konservatiivinen eikä mitenkään itseohjautuva.  Tässäpä meille henkilöstökouluttajille haastetta.  Malisen mukaan oppimisen käynnistymiseen tarvitaan SÄRÖ, joka rikkoo totuttua ja tuttua.  Verkkopedagogiikan käyttöönotto ja hyödyntäminen edellyttää säröä.  Nyt kesän aikana me voimme kaikki miettiä miten me saisimme tuon tarvittavan särön aikaiseksi ja uuden oppiminen mahdollistuisi ja olisi jopa hauskaa. 

(Anita Malisen puheenvuoro Oppimisen säröstä http://www.viddler.com/v/6a744196)
Aurinkoista ja rentouttavaa kesää kaikille.

maanantai 22. huhtikuuta 2013

Kohti uuden oppimista

Minulla on ilo ja kunnia avata OsaavaFuture 2013-2014 blogi! Blogin tavoite on tukea uunituoreen hankkeemme läpinäkyvyyttä ja auttaa tulosten levittämisessä koko hankematkan ajan.

Toivon, että blogi elää hankkeen ytimessä: uuden oppimisessa, vertaisuudessa ja
yhteisöllisyydessä. Kaikki projektitiimin jäsenet ovat tervetulleita päivittämään hankekuulumisia ja virittämään yhteistä keskustelua pedagogiikasta.

Tänään OsaavaFuture projektitiimi kokoontui tarkentamaan hankesuunnitelmia Helsingin Diakoniaopistolle. Päivän aikana tapailtiin yhteistä kieltä, kirkastettiin  tavoitteita, jaettiin vastuualueita ja hahmoteltiin projektitiimien kokoonpanoa. Tällä viikolla tavoitealueiden suunnitelmia vielä konkretisoidaan ja kukin oppilaitos lähtee kokoamaan omia pedagogisen uudistamisen voimajoukkoja. Tästä on hyvä jatkaa.